10.6.2010
Lammilla asuva mies
Nykyään Hämeenlinnaan kuuluvalla Lammilla koettiin toissapäivänä yhdenlaista heinäpeltoromantiikkaa, kun 19-vuotias mies
raiskasi 17-vuotiaan naisen tämän ollessa iltalenkillä.
Epäilty on turvapaikanhakija, joka asuu paikallisessa vastaanottokeskuksessa. Tämä seikka mainittiin sekä poliisin julkaisemassa tiedotteessa että Helsingin Sanomien alkuperäisessä uutisessa. N. 20 minuuttia uutisen julkaisun jälkeen ilmaisu
"ulkomaalaistaustainen turvapaikanhakijana Lammilla asuva 19-vuotias mies"
oli muuttunut muotoon:
"Lammilla asuva 19-vuotias mies"
Kryptistä. Uutisessa ei ollut mainintaa, että sitä olisi päivitetty. Kuvakaappaus alkuperäisestä ja uudistetusta versiosta löytyy
täältä. Kun lukijat huomauttivat uutisen kommenteissa asiasta, viestit poistettiin ja lopulta koko uutisen kommentointi estettiin. Tällaiset huomautukset ovat kaiketi sitä, mitä HS tarkoittaa valittaessaan, että rasistien vihakirjoitukset tuhoavat nettikeskustelun.
Tässä välissä en voi olla ihmettelemättä sitä, miksi suomalainen 17-vuotias naishenkilö on maahanmuuttajan raiskaamaksi tultuaan "nainen" eikä "tyttö" tai "lapsi", kun samaan aikaan 17-35-vuotiaat "alaikäiset" turvapaikanhakijat tunnetaan laajasti termillä "sotalapsi".
Lammin vastaanottokeskus avattiin reilu vuosi sitten lammilaisten kiivaasta vastustuksesta huolimatta. Yksi hankkeen innokkaimmista puuhamiehistä oli Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja,Iisakki Kiemunki (sdp). Kantaväestölle haistattelu vaikutti olleen eräs Kiemungin painavimmista motiiveista puhua keskuksen puolesta. Hän lausui blogissaan mm. seuraavaa:
"Maahanmuuttoasiat ovat pinnassa nyt hämäläisittäinkin, kun Lammille puuhataan vastaanottokeskusta. Tottahan ne musulmaanit sieltä Ronnilta hyökkää saman tien Lammin raitille ryöstämään ja raiskaamaan… Tekee mieli kannattaa keskuksen perustamista ihan vain inhon puistatuksesta noita keskustelupalstan vihaa kuolaavia pöhlöjä kohtaan."
Sarkasmi taisi nyt purra Iisakkia persauksiin.
"Kaupunginhallitus teki tänään yksituumaisen ratkaisun, joka ei takuulla kulmakunnan ”tupauunoja” miellytä. Äänestystulosta ja kaupunginhallituksen päättäjien nimiä huudetaan esiin. Hoh-hoijaa. Ihan hyvä, että ei tullut mitään äänestystulosta, vaan kanta oli erittäin yksimielinen. Luulenpa, että meillä on valtuustossakin sen verran humaaneja järki-ihmisiä, että montaa vastustajaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukselle ei löydy."
"Ongelmia ja kulttuuritörmäyksiä toki voi tulla turvapaikanhakijoiden suhteen, eikä niitä ole tarve vähätellä. Jotenkin vain on helpompi ymmärtää ja antaa anteeksi jotkut käyttäytymismallit ihmisille, jotka eivät välttämättä ole elämässään nähneet muuta kuin sotaa. [...] Vastaanottokeskuksen ympärillä ei tule todennäköisesti kantaväestö olemaan vaarassa, vaan turvapaikanhakijat erinäisten barbaarien hyökkäyksiltä."
Barbaarien hyökkäyksiä vielä odotellaan, mutta muutoin Lammilla on riittänyt kuhinaa. Elokuussa Hämeen Sanomat raportoi keskuksen asukkaiden ja lammilaisten tulehtuneista suhteista. Janniina Redfernkuvaili tunnelmia näin:
"Tunnelma kylällä on hyvin huono, ei voi kulkea yksin pimeällä. Äitini asuu lähellä vastaanottokeskusta ja näen usein maahanmuuttajia. Muutama heistä käy erittäin sutjakkaasti naishenkilöiden kimppuun, minuakin on huoriteltu, heitetty kaljapullolla ja vaatteisiini on käyty kiinni. Lammi on liian pieni paikkakunta pakolaiskeskukselle. Ei muuta kuin pois meidän kotipaikkakunnalta."
Syyskuussa asukkaat kävivät henkilökunnan kimppuun, kun keskuksesta ei järjestetty bussikuljetusta kauppaan. Marraskuussa keskuksessa puhkesi joukkotappelu somalien ja irakilaisten välillä. Joulukuussa Etelä-Suomen Sanomat kertoi keskuksen asukkaiden terrorisoivan paikallista kirpputoria notkumalla ja näpistelemällä.
Eilen (9.6.2010) Kiemunki kommentoi tapahtumia tuoreeltaan ja nosti esiin kaikkein polttavimmat ongelmat:
"Tämä on musta päivä myös suomalaisen suvaitsevaisuuden ja maahanmuuttokeskustelun kannalta. Oksettaa lukea ja aistia sitä pidäkkeetöntä riemua, jota tapaus rasistipiireissä on aiheuttanut."
Ei ole häpyä eikä rotia Iisakilla.
Lammin näytelmä noudattaa hyvin yleisvaltakunnallista kaavaa. Pikkupaikkakunnan asukkaille ilmoitetaan kuukauden varoitusajalla, että salassa valmisteltu vastaanottokeskus tuodaan heidän naapuriinsa. Kuntalaiset nousevat vastarintaan, jolloin SPR:n ja sisäministeriön edustajat tuodaan paikalle vakuuttamaan, että vastaanottokeskus on pelkkää rahantuloa eikä turvallisuuskaan vaarannu, koska muiden tekemät virheet osataan välttää. Kun kuntalaiset esittävät hankalia kysymyksiä tai vastaväitteitä, paikallislehti uutisoi "muukalaisvihan ryöpsähtämisestä".
Sitten keskus avataan. Partasuiset sotalapset ilmestyvät kadulle, huutelevat tytöille, käyttäytyvät röyhkeästi ja ylimielisesti ja ennemmin tai myöhemmin käyvät johonkuhun käsiksi. Näin käy ihan kaikkialla, eikä se ole ihme, koska kaikkialla vastaanottokeskusten asukkaat tulevat samanlaisen tapa- ja sukupuolikulttuurin alueelta.
Sen nyt tietysti ymmärtää, että kovia kokeneella sotalapsella naisen kaipuu on kova, mutta tyhmempi kuten minä hämmentyy siitä, ettei edes hakusessa oleva oleskelulupa tai muutoinkin jännittyneet välit tulijoiden ja kanta-asukkaiden välillä saa sotalasta miettimään tällaista tekoa kahteen kertaan. Vai onko niin, että puskaradion ja viidakkorummun ansiosta suomalainen rangaistuskäytäntö tunnetaan mertenkin takana?
Sillä tosiasiahan on, että 19-vuotiaalle nuorukaisellemme ei koidu tuosta teosta sanottavia seurauksia. Jos tuomarilla ja lautamiehillä on oikein huono päivä, hän saattaa saada jopa puolentoista vuoden kakun, josta hän ensikertalaisena ja alle 21-vuotiaana istuu kolmanneksen, miinus lakisääteiset lomat.
Toinen mieleentuleva kysymys on se, kannattaako vastaanottokeskuksia todella perustaa pikkupaikkakunnille. Lammilla kaikki tuntevat toisensa. Kaikki tuntevat joko raiskatun tytön tai jonkun, joka tuntee hänet. Yhteisö kokee tällaiset hyökkäykset hyökkäyksiksi koko yhteisöä vastaan. Koko paikkakunnan asenneilmapiiri turvapaikanhakijoita kohtaan myrkyttyy. Vaikka Suomen kansan syvän rivin pinna on pitkä, se ei ole katkeamaton, ja on reaalinen vaara, että pesismailadelegaatio lähtee sovittelemaan asiaa ensimmäisen pimeällä tiellä vastaantulevan sotalapsen kanssa.
Ikävä kyllä vastaanottokeskuksia kohoaa pikkupaikkakunnille, koska ne ovat kunnallispoliitikoille helppo tapa tahkota valtionavustuksia äänestäjille jaettavaksi. Osallistuin jokin aika sitten Forssan kaupungintalolla pidettyyn paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli kiintiöpakolaisten sijoittaminen kuntaan. Kaupunginjohtaja Tapani Venho vastasi epäilijöille - mielestäni melko härskisti -, että turvapaikanhakijat ovat riskitön sijoitus, koska he eivät valtion rahoituksen loputtua jää kunnan harteille vaan muuttavat pääkaupunkiseudulle.
Toimiva ratkaisu olisi varmaankin se, että vastuu turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista siirrettäisiin valtiolta kunnille. Siinä sitten mitattaisiin kunnallispäättäjien solidaarisuuden ja humanismin todellinen aste.
